Kiertotaloudessa on kyse kierrätysmateriaalien palauttamisesta uudelleen käyttöön. Tämä tapahtuu teollisessa mittakaavassa ja teollisin prosessein. Kiertotalouden toimintamalleihin kuuluvat muun muassa jätteen ja hukan minimointiin tähtäävä tuote- ja palvelusuunnittelu, uudelleenkäyttö sekä kierrätys. Kiertotalous yhdistää myös metsäalan muihin aloihin, mutta se vaatii yhteistyötä ja innovatiivisia tekijöitä. Tässä artikkelissa käymme läpi, miltä kiertotalouden maailmassa tällä hetkellä näyttää.
Niin kansallinen kuin kansainvälinenkin vihreä kasvu kannustaa uusiin investointeihin
Kiertotaloudesta ja sen tämänhetkisestä tilanteesta puhuttaessa pinnalle nousee erityisesti yksi asia: imago. Tämä on tietenkin hyvä asia, että kierrätystä ja kiertotaloutta nostetaan enemmän ja enemmän esille yritysten toiminnassa, mutta imagon luominen menee monesti konkretian edelle.
Suomi on yksi maailman ensimmäisistä maista, joka on asettanut tavoitteen luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2035 Suomen talouden perustana on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Voidaan puhua niin sanotusta vihreästä kasvusta. Vihreä kasvu muodostuu esimerkiksi kokonaan uudenlaisesta liiketoiminnasta ja se voi synnyttää uusia yrityksiä. Vihreän kasvun mahdollisuuksia on muun muassa perinteisessä energiateollisuudessa.
Viime vuosina EU:n säädösten ja vihreiden arvojen esille nostaminen on muuttanut esimerkiksi tehtaiden ja voimaloiden toimintaa siten, että niiden on täytynyt tehdä erilaisia investointeja ja ylläpitää projekteja, joiden avulla toimintaa vaihdettaisiin kiertotalouteen sopivammaksi. Jos aikaa kelaa taaksepäin, niin ajoista, jolloin kiertotaloutta ehkä jopa hieman väheksyttiin on tultu roima loikkaus eteenpäin – ja tämä on tietenkin positiivinen asia.
Kiertotalouden ongelmakohtia ovat logistiikka ja tuotteistamisen puute
Pitkät etäisyydet ovat kiertotalouden yksi kompastuskivi Suomessa. Kun materiaalia pitäisi kierrättää Hangon ja Inarin välillä, niin välissä on paljon tiekilometrejä ja tämä nostaa esille logistiset seikat – logistiikka on kallista Suomessa. Jos vertaa esimerkiksi Keski-Eurooppaan, niin muun muassa jo pelkästään Saksan kokoisessa maassa on yli 80 miljoonaa asukasta, ja etäisyydet siellä ovat verrattain pienemmät. Logistiikka on täten siellä sujuvampaa ja kierrätys on halvempaa sekä helpompaa, koska pisteitä on lähempänä toisiaan.
Toinen Suomen ongelmakohta kiertotalouteen liittyen on tuotteistaminen. Suomessa käytetään paljon puuta, jota mm. poltetaan ja josta tehdään sellua, mutta esimerkiksi kierrätyspuut, kuten kierrätyslavat – niistä ei oikein ole vielä kierrätysmielessä hyötyä muuten kuin kierrätyslavoina. Toisin sanoen tekniikka ei ole vielä tarpeeksi edistynyttä, että kiertotalous esimerkiksi puun kohdalla toteutuisi halutun mukaisesti.
Kiertotalous luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia
Tulevaisuudessa kiertotalouden merkitys tulee vain kasvamaan ja se tulee entistä merkityksellisemmäksi osaksi niin yritysten kuin kuluttajienkin arkea. Esimerkiksi energiaan tähtäävä puun poltto tulee vähenemään, kun voimalaitokset kehittelevät uusia vaihtoehtoja sekä investointeja auringon ja tuulen hyödyntämisen osalta – jotka toki jo nyt tarjoavat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Myös materiaalien, kuten puun, tuotteistaminen on varmasti yksi tekijä, joka avaa uusia ovia kiertotalouden ympärille ja luo täten uutta potentiaalia alalle.
Toimialarajat ylittävä yhteistyö onkin silloin avainasemassa, kun puhutaan uusien kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien luomisesta. Varmaa on myös se, että kiertotalous luo uusia työpaikkoja sekä uutta liiketoimintaa. Tästä mainittakoon esimerkkinä vaikkapa lajittelulaitokset, joissa purkujätettä lajitellaan. Myös maapallo ja ympäristö kiittää, koska kiertotalouden kasvun myötä ympäristökuorma vähenee, kun materiaaleja kierrätetään ja käytetään uudestaan.
Lue lisää tuoreita uutisia ja tarinoita bioenergia- ja kiertotalouden maailmasta:
