Energiapuukohteissa onnistunut lopputulos alkaa jo ennen kuin koneet saapuvat metsään. Kun kohde valitaan järkevästi ja työ suunnitellaan huolella, myös korjuu on urakoitsijalle sujuvampaa, tehokkaampaa ja taloudellisesti kannattavampaa.
Kaikki kohteet eivät ole yhtä järkeviä
Energiapuukorjuussa kohteen soveltuvuus ratkaisee paljon. Hyvä kohde on sellainen, jossa puuston määrä, korjuuolosuhteet, kuljetusmatkat ja käytettävissä oleva kalusto muodostavat toimivan kokonaisuuden.
-Energiapuun korjuuseen hyvin soveltuvan kohteen kriteerit ovat yhteneväisiä kaikkien puukaupan osapuolten tavoitteiden kanssa. Yrittäjälle ja ostajalle tämä tarkoittaa järkevää puutavaran kertymää ja riittävää kustannustehokkuutta. Puun myyjälle olennaisinta on luonnollisesti hyvän taloudellisen lopputuloksen lisäksi myös se, että puusto on korjuuteknisesti mahdollista käsitellä hyvään kasvukuntoon ja että hakkuu on metsänhoidollisesti onnistunut.
Urakoitsijan näkökulmasta esimerkiksi helposti saavutettava ja riittävän yhtenäinen kohde voi olla huomattavasti järkevämpi kuin pieni tai hankalasti korjattava kohde, vaikka jälkimmäisessäkin olisi korjattavaa puuta.
Siksi kohteita kannattaa tarkastella kokonaisuutena:
- Millainen puusto kohteella on?
- Miten koneilla päästään paikalle?
- Millaiset ovat maasto- ja keliolosuhteet?
- Kuinka paljon puuta kohteelta voidaan korjata?
- Miten puu saadaan tehokkaasti tienvarteen ja kuljetukseen?
- Onko kohde mahdollista yhdistää muiden lähialueen kohteiden kanssa?
Kun nämä asiat selvitetään etukäteen, voidaan välttää tilanteita, joissa työmaalla huomataan vasta jälkikäteen, ettei kohde olekaan tuotannollisesti järkevä.
Hyvä suunnittelu helpottaa urakoitsijan työtä
Urakoitsijalle ennakoitavuus on tärkeää. Kun kohteen lähtötiedot ovat kunnossa ja työn tavoitteet selkeitä, koneiden käyttöä voidaan suunnitella tehokkaammin ja työpäivät saadaan hyödynnettyä paremmin.
Myös siirtymät vaikuttavat merkittävästi työn kannattavuuteen. Kun järkeviä kohteita voidaan suunnitella esimerkiksi maantieteellisesti lähekkäin, vähenevät turhat koneiden siirrot ja kuljetusten tyhjäkäynti.
-Metsän Woimalla kohteiden työjärjestys eli ketjutus pyritään suunnittelemaan yhteistyössä operaatioasiantuntijan, metsäasiantuntijan ja korjuuyrittäjän kesken. Yrittäjien työohjelmaan siirretään aina riittävä määrä kohteita hänen oman työsuunnittelunsa pohjaksi. Yrittäjät käyvät tarvittaessa tutustumassa kohteisiin etukäteen itsenäisesti tai yhdessä metsäasiantuntijan kanssa.
-Korjuun työjärjestykseen vaikuttavat useat käytännön seikat, kuten olosuhteet metsässä ja tiestössä, katkontatarve sekä puukaupoissa sovitut määräajat. Työmaista pyritään kuitenkin muodostamaan näiden reunaehtojen puitteissa järkeviä kokonaisuuksia.
Hyvä kokonaisuus syntyy, kun oikea kohde, oikea kalusto ja oikea ajoitus kohtaavat.
Järkevä kohde on kaikkien etu
Energiapuuyrityksen ja urakoitsijan yhteistyössä tavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman montaa työmaata, vaan löytää kohteita, joissa työ voidaan tehdä järkevästi ja tehokkaasti.
Hyvin suunniteltu korjuu hyödyttää kaikkia osapuolia. Metsänomistajalle se tarkoittaa sujuvaa toteutusta, urakoitsijalle tehokkaampaa työskentelyä ja energiapuun ostajalle tasaisempaa raaka-aineen saatavuutta.
Siksi kohteita kannattaa katsoa hieman pidemmälle kuin vain yhden työmaan näkökulmasta.
-Selvitämme jo ennakkosuunnittelua ja puukauppatarjousta tehdessä voidaanko yksittäinen pieni hakkuukuvio yhdistää muihin kuvioihin joko samalla kiinteistöllä tai käsitellä samassa yhteydessä lähistöllä sijaitsevien kohteiden kanssa.
Suunnitelmallisuus syntyy yhteistyöstä
Paras tieto kohteen käytännön toteutuksesta löytyy usein urakoitsijalta. Koneiden kuljettajat ja yrittäjät tuntevat maaston, kaluston mahdollisuudet ja työn arjen.
Kun suunnittelussa kuunnellaan myös urakoitsijaa, voidaan kohteita priorisoida paremmin ja löytää ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä.
Hyvä kohde ei ole vain kohde, josta löytyy puuta. Se on kohde, jossa korjuu voidaan toteuttaa tehokkaasti, vastuullisesti ja kaikkien osapuolten kannalta järkevästi.
Tämän artikkelin asiantuntijanäkemyksistä vastasti metsäpäällikkö Tuomo Nurminen