Metsänomistajalla on erinomaiset mahdollisuudet yhdistää metsätalous, monimuotoisuus ja riistan elinympäristöjen kehittäminen. Oikeilla metsänhoitomenetelmillä voidaan luoda monimuotoisia metsäalueita, jotka tarjoavat riistalajeille ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja ilman, että puuntuotannon kannattavuus kärsii.
“Tästä keskusteleminen on hyvä aloittaa jo puukaupantekovaiheessa. Metsän Woimalla riista- ja monimuotoisuuspainotteisen hakkuun suunnittelu tehdään ilman ylimääräistä veloitusta ja nähdään ainoastaan positiivisena lisänä. Arvostamme valveutuneita metsänomistajia, jotka haluavat maksimaalisen ekonomisen hyödyn lisäksi ottaa huomioon myös muut metsän upeat arvot”, kertoo metsäasiantuntija ja riistametsänhoidon asiantuntija Jarkko Hokkanen.
Riistaystävällisessä metsänhoidossa painotetaan usein sekametsien ja pensaskerroksen edistämistä sekä harkittuja harvennushakkuita. Kestäviä riistanhoitomenetelmiä, kuten riistatiheiköitä, säästöpuuryhmiä ja lahopuiden säilyttämistä, voidaan myös hyödyntää.
“On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen kohde on luonteeltaan ainutlaatuinen. Jäävässä puustossa ei pidä keskittyä pelkästään suurempiin puihin, vaan myös alempien jaksojen ja kenttäkerroksen säilyttäminen on olennaista metsän pienilmaston luonnollisuuden turvaamiseksi.”
Riistatiheiköt
Riistatiheiköt ovat alueita, joissa metsänhoitotoimia tehdään vähemmän tai ne jätetään kokonaan koskemattomiksi, jotta ne pystyisivät tarjoamaan suojaa ja pesimäpaikkoja riistaeläimille. Esimerkiksi metsäkanalinnut, jänikset ja hirvet hyötyvät tiheämmistä alueista, joissa on runsaasti aluskasvillisuutta ja piilopaikkoja. Riistatiheiköitä voidaan jättää strategisiin paikkoihin, kuten vähäpuustoisten kosteikkojen ja soiden reunoille.
”Tiheikössä on olennaista jättää nimenomaan alemman ja kenttäkerroksen puusto koskematta, jotta elinympäristö säilyy parhaiten. Isoimpia puuyksilöitä voi poistaa halutessaan tiheiköstä. Tiheikköjen koko olisi myös hyvä saada vähintään aarin kokoiseksi tai isommaksi. Lahopuut itsessään vaatii jo metsälakikin säilyttämään”, Jarkko jatkaa.
Säästöpuuryhmät
Säästöpuuryhmät ovat tarkoituksellisesti säilytettäviä puuryhmiä, jotka edistävät metsän monimuotoisuutta ja tarjoavat elinympäristöjä suojan ja ravinnon muodossa eri lajeille. Ne tuovat vaihtelua alueen visuaaliseen ilmeeseen rikkomalla liian yksipuolista metsän rakennetta. Säästöpuuryhmät voivat koostua eri-ikäisistä ja -lajisista puista, ja ajan myötä ne voivat toimia myös lahopuun lähteinä. Erityisesti metsäkanalinnut ja muut suojaa tarvitsevat lajit hyötyvät näistä ryhmistä.
Lahopuut
Lahopuu on tärkeä osa metsäekosysteemiä, sillä se tarjoaa ravintoa ja pesimäpaikkoja monille eliölajeille, kuten hyönteisille, sienille ja tikkojen kaltaisille linnuille. Lahopuiden säilyttäminen metsissä edistää monimuotoisuutta ja parantaa ekosysteemin toimivuutta.
Pesäpuut
Pesäpuut ovat vanhoja, kookkaita puita, joissa on koloja tai laaja oksisto pesinnälle. Tikkalajit, pöllöt ja metsäkanalinnut hyötyvät erityisesti pesäpuista. Pesäpuita voidaan säilyttää harvennusten ja hakkuiden yhteydessä, ja tarvittaessa voidaan asentaa keinopesiä, jos luonnollisia pesäpuita on vähän.
Sekametsät ja pensaskerros
Sekametsät tarjoavat monipuolisemman elinympäristön verrattuna yksipuolisiin havu- tai lehtimetsiin. Eri puulajit tuottavat vaihtelevaa ravintoa ja suojaa ympäri vuoden. Esimerkiksi haapa ja pihlaja ovat tärkeitä ravinnonlähteitä sekä hirville että metsäkanalinnuille.
”Pensaskerroksen säästäminen on olennaista, sillä tiheä alikasvos tarjoaa suojaa saalistajia vastaan säilyttäen alueen ominaisen pienilmaston kaikkine öttiäisineen, joista myös monen eläimen ruoka koostuu”, Jarkko lisää.
Jättämällä harvennuksissa pihlajaa, raitaa ja muita lehtipensaita metsään voidaan merkittävästi parantaa riistan elinolosuhteita.
Oikea-aikaiset harvennushakkuut
Harvennushakkuilla voidaan vaikuttaa metsän rakenteeseen ja siten myös riistan elinympäristöön. Liian voimakkaat harvennukset voivat tehdä metsästä liian avoimen, jolloin riistaeläimet altistuvat saalistukselle.
Harvennushakkuilla voidaan vaikuttaa metsän rakenteeseen ja siten myös riistan elinympäristöön. Liian voimakkaat harvennukset voivat tehdä metsästä liian avoimen, jolloin riistaeläimet altistuvat saalistukselle.
Jarkko korostaa, että pienillä valinnoilla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta: ”Välttämällä liian suoria ajouria, jotka toimivat haukkojen kiitoratoina, ja jättämällä ekologisia käytäviä, jotka mahdollistavat riistan suojaisen liikkumisen, voidaan parantaa eri lajien selviytymismahdollisuuksia niiden luonnollisessa elinympäristössä.”
Toisaalta sopivasti toteutetuilla harvennuksilla voidaan lisätä valon määrää metsänpohjassa, mikä edistää marjakasvillisuuden ja muiden ravintokasvien kasvua.
Ekologisesti ja taloudellisesti kestävä metsänhoito
Riistaystävällinen metsänhoito tukee luonnon monimuotoisuutta, edistää metsästyksen tuomia hyötyjä ja samalla varmistaa metsän taloudellisen tuottavuuden. Metsänomistajan kannattaa hyödyntää metsäasiantuntijoidemme osaamista kehittääkseen metsistään sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävän kokonaisuuden.
“Ota askel tulevaisuuteen ja pyydä rohkeasti apua osaavilta metsäasiantuntijoiltamme”, Jarkko kannustaa.
Tämän artikkelin asiantuntijanäkemyksistä vastasi metsäasiantuntija Jarkko Hokkanen, joka on ollut mukana muun muassa Suomen Riistakeskuksen työohjeen laatimisessa.
Liki kuuden vuosikymmenen ajalta ehtisi kirjoittaa pitkänkin tarinan, mutta pidetään tämä tiiviinä ja keskitytään olennaiseen – metsään. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri. Olen suorittanut myös kauppakoulun ja tehnyt töitä monilla eri aloilla – käytännössä “aina töissä”. Sivutoimisesti pyöritän myös omaa liiketoimintaa, joka liittyy intohimoihini käsitöihin ja hiihtourheiluun.
Ski maintenance, Forestry management & Handmade crafts – JHSkills
Edesmennyt ihana äitini sanoi jo pienenä, että ”olet poika syntynyt melkolailla metsään”. Lapsuuden koti sijaitsi syrjässä – jos itään olisi lähtenyt kävelemään, seuraava kylä olisi ollut 70 kilometrin päässä Rovaniemellä. Toisaalta länteen suunnatessa Ruotsi oli lähellä, ja siellä olen liikkunut paljon jo 70-luvulta lähtien.
Olen nähnyt Suomen ikimetsät ja niiden kehityksen sekä seurannut Ruotsin metsien hoitoa vuosikymmenten ajan. Minulla on ollut etuoikeus nähdä kahden eri maan metsänkäsittelyn erot – niiden hyödyt ja haitat. Olen nähnyt, kuinka teollistunut metsien käsittely voi saada aikaan tuhoa, mutta oppinut myös sen, miten voimme tehdä asioita paremmin. Taloudellista hyötyä ei tarvitse saavuttaa luonnon kustannuksella, sillä metsänhoito on kehittynyt ja mahdollistaa sekä kannattavuuden että luonnon monimuotoisuuden turvaamisen. Viimeisten 60 vuoden aikana olemme jo onnistuneet tuplaamaan puuston kasvun.
Tämän päivän tietojen, järjestelmien ja taitojen ansiosta pystymme suunnitelmallisella toiminnalla sekä saavuttamaan taloudellisen hyödyn, parantamaan metsien rakennetta että tukemaan riistaa ja monimuotoisuutta. Olen onnekas saadessani työskennellä yrityksessä, joka jakaa samat arvot ja kannustaa viemään tätä tietoa eteenpäin niin maanomistajille kuin omalle työyhteisöllemme.
Terveisin
Metsämies Jarkko
