Laadukas korjuujälki on yksi metsätalouden tärkeimmistä laatutekijöistä. Se vaikuttaa suoraan metsän kasvuun, tuleviin hakkuumahdollisuuksiin, maisemaan sekä metsänomistajan luottamukseen. Hyvä korjuujälki ei synny sattumalta, vaan se on monen tekijän summa: suunnittelua, ammattitaitoa, oikeaa ajoitusta ja sujuvaa yhteistyötä.
Mitä laadukas korjuujälki tarkoittaa?
Laadukas korjuujälki näkyy ja tuntuu metsässä heti hakkuun jälkeen, mutta sen todellinen merkitys mitataan vasta vuosien päästä. Metsän Woimalla laadukas korjuujälki varmistetaan seuraavilla tavoilla:
- Hyvin sijoitetut ajourat: ammattitaitoiset hakkuukoneen kuljettajat osaavat suunnitella korjuukohteen ajourat maaston muotojen, maiseman ja puuston ehdoilla. Lopputuloksena on riittävän harva ja maisemaan sulautuva ajouraverkosto, jonka avulla puut saadaan metsäkuljetettua varastopaikalle ilman korjuuvaurioita.
- Oikeat puuvalinnat: kasvatushakkuissa suositaan kohteelle luontaisesti sopivaa ja kasvatuskelpoista puulajia. Pääpulajin lisäksi suositaan sekapuuna erityisesti lehtipuuta; koivua ja haapaa. Myös metsänomistajan toiveet otetaan huomioon hakkuun toteutuksessa.
- Metsän monimuotoisuuden säilyttäminen: puunkorjuussa on aina tavoitteena monimuotoinen ja terve metsä. Monimuotoisuutta lisäävät seikat otetaan huomioon jo korjuukohteen suunnittelussa. Hyviä keinoja monimuotoisuuden lisäämiseksi ovat sertifioinnin vaatimuksistakin löytyvät riistatiheiköt, tekopökkelöt ja sekapuustoisuuden säilyttäminen. Hakkuun toteutuksessa varmistetaan, että suomalaiselle metsäluonnolle tyypillinen pienipiirteisyys säilyy – turhaa siistimistä vältetään.
Suunnittelu on kaiken perusta
Hyvä korjuujälki alkaa jo ennen kuin kone saapuu leimikolle. Huolellinen leimikkosuunnittelu, maaston huomiointi sekä oikean hakkuuajankohdan valinta ovat ratkaisevassa roolissa.
Esimerkiksi pehmeillä mailla ajoitus on kriittinen. Talvikorjuu tai kuivemmat kaudet vähentävät maaperävauroita merkittävästi. Myös ajourien ennakkosuunnittelu säästää sekä maata että aikaa – ja usein myös rahaa.
Leimikon korjuukelpoisuus arvioidaan jo puukaupan teon yhteydessä. Maaston kantavuus eri sääolosuhteissa arvioidaan mahdollisimman tarkasti ja samalla suunnitellaan varastopaikkojen sekä pääajouran sijainti. Tarkalla suunnittelulla vältetään usein turhia korjuuvaurioita ja säästetään kustannuksia. Leimikon suunnittelussa on aina hyvä olla olemassa myös “suunnitelma B”, esimerkiksi sateisen syksyn tai leudon talven varalle. Heikosti kantavat kohteet jätetään tarvittaessa odottamaan parempia sääolosuhteita.
Ammattitaitoiset kuljettajat
Vaikka tekniikka kehittyy jatkuvasti, laadukas korjuujälki on edelleen pitkälti kiinni ihmisestä koneen ohjaimissa. Kokenut kuljettaja osaa:
- Valita ajourat maaston mukaan
- Ennakoida ja välttää turhat vauriot
- Tehdä oikeita ratkaisuja vaihtelevissa olosuhteissa
Ammattitaito näkyy erityisesti harvennuksissa, joissa jokainen virhe voi vaikuttaa metsän tulevaan kehitykseen vuosikymmeniksi.
Ammattitaitoinen kuljettaja, jolla on pitkä kokemus kasvatushakkuista osaa katsoa leimikkoa ja puunkorjuutyötä kokonaisuutena: pelkkä onnistunut harvennushakkuu ei riitä, vaan puut pitää saada laadukkaasti myös varastopaikalle. Metsän Woiman työohjeistuksessa ja kuljettajakoulutuksissa korostetaan aktiivista otetaa kuljettajilta; muuttuvat olosuhteet tulee ottaa huomioon leimikon edetessä. Esimerkiksi pitkä sadejakso kesken työmaan voi vaatia varastopaikan uudelleen suunnittelua tai jopa työmaan keskeytystä.
Viestintä ja yhteistyö ratkaisevat
Laadukas korjuujälki ei ole vain korjuuketjun vastuulla. Metsänomistajan, metsäasiantuntija ja urakoitsijan välinen avoin ja selkeä viestintä ovat avainasemassa.
Kun tavoitteet ovat kaikille selvät – oli kyse sitten kasvun maksimoimisesta, maisema-arvoista tai luonnon monimuotoisuudesta – on lopputulos yleensä parempi. Myös palautteen antaminen ja käsittely kuuluvat olennaisena osana laadun kehittämiseen.
Laatu maksaa itsensä takaisin
Joskus laadukas korjuujälki nähdään kustannuksena. Todellisuudessa se on investointi. Hyvin hoidettu metsä tuottaa paremmin, vaatii vähemmän korjaavia toimenpiteitä ja säilyttää arvonsa. Pitkällä aikavälillä huono korjuujälki tulee aina kalliimmaksi – joko menetettynä kasvuna, vaurioituneena puustona tai heikentyneenä luottamuksena.
Metsätalous kehittyy jatkuvasti, ja laatuvaatimukset kasvavat. Metsänomistajat ovat entistä tietoisempia, ja vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Laadukas korjuujälki on konkreettinen tapa osoittaa ammattitaitoa, vastuuta ja arvostusta metsää kohtaan.
Tämän artikkelin asiantuntijanäkemyksistä vastasi korjuu- ja kehityspäällikkö Tuomo Nurminen.
